Inhimillistä tehokkuutta
millaisissa olosuhteissa inhimillinen tehokkuus kukoistaa?
Miten parannetaan työn tehokkuutta ja tuottavuutta ihmislähtöisellä tavalla?
MISTÄ INHIMILLISESSÄ TEHOKKUUDESSA ON KYSE?
Inhimillinen tehokkuus on tehokkuuden lajeista yksi mielenkiintoisimmista. Yleensä tehokkuuden tavoitteena on synnyttää parempaa tulosta pienemmillä resursseilla, mikä saattaa ajoittain näyttäytyä henkilöstölle niukkuutena.
Inhimillinen tehokkuus kuitenkin tuottaa runsautta ja hyvinvointia niin henkilöstölle kuin yritykselle ja asiakkaille. Kun organisaatio oppii toimimaan inhimillisesti tehokkaasti ja hyödyntämään ihmisissä piilevää potentiaalia liiketoiminnassaan, vaikuttaa se myönteisesti suoraan työntekijäkokemukseen ja asiakaskokemuukseen. Nimittäin inhimillistä tehokkuutta syntyy ympäristössä, jossa ihmiset kukoistavat ja pääsevät hyödyntämään omaa ajatteluaan ja luovuuttaan.
Kun ihmiset otetaan mukaan työn, liiketoiminnan, asiakaskokemuksen ja tuotannollisen tehokkuuden kehittämiseen, mahdollistuu oppiminen ja kokemus siitä, että oma työ on merkityksellistä. Työntekijät alkavat nähdä oman työnsä arvon ja vaikutukset ja huomaamaan myös kehittämiskohtia, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
Miten inhimillistä tehokkuutta johdetaan?
Inhimillisen tehokkuuden johtaminen vaatii johtajalta erilaista johtamisotetta kuin perinteinen tuotannollistaloudellinen johtaminen. Liiketoimintaa ja ihmisiä johdetaan yhtenä kokonaisuutena.
Inhimillistä tehokkuutta syntyy ympäristössä, jossa ihmisyys on keskeinen arvo ja työntekijät kokevat tulevansa arvostetuksi, kohdatuiksi ja kuulluiksi. Ihmisten potentiaali ja hyvinvoiva henkilöstö nähdään organisaation keskeisinä menestystekijöinä. Henkilöstön osaamista ja oppimiskykyä hyödynnetään maksimaalisesti uuden innovoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Isommalla joukolla ihmisiä on enemmän tietoa ja laajempi näkemys, johon niin kehittämistyö kuin ymmärrys työn tuottavuudesta pohjaavat.
Mikä lisää inhimillistä tehokkuutta?
Inhimillinen tehokkuus ei lisäänny kierroksia lisäämällä, vaan ennemminkin hidastamalla ja tutkimalla, millaisissa olosuhteissa esimerkiksi ajatustyötä on mahdollista tehdä entistä laadukkaammin. Aivojen näkökulmasta luovuus ja tehokkuus lisääntyvät, kun ajattelulle on riittävästi aikaa ja ”väljyyttä” työarjessa.
Inhimillisen tehokkuuden haastena on se, että sitä ei ole lyhyellä aikavälillä numeerisesti kovin helppo mitata, vaikka se vaikuttaa suoraan organisaation menestykseen ja tulokseen. Kun inhimillinen tehokkuus ”sakkaa”, ei ihmisiin liittyviä haasteita korjata kuin konetta osia vaihtamalla.
Inhimillisen tehokkuuden lisääminen edellyttää niin johtajilta kuin työntekijöiltä hyviä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä ymmärrystä siitä, millaisessa ympäristössä ihmiset kukoistavat ja voivat hyvin. Työn tuottavuuden näkökulmasta ajattelun taidot ja niille optimaalisen ympäristön luominen ovat inhimillisen tehokkuuden keskiössä. Inhimillisen tehokkuuden tulokset ovat parhaimmillaan silloin, kun se läpileikkaa koko organisaation eli on juurtunut organisaatiokulttuuriin. Inhimillistä tehokkuutta edistää kasvun kulttuuri (culture of growth).
Jos haluat tutkia organisaationne inhimillisen tehokkuuden tilaa tai pohdit, miten voit lisätä sitä organisaatiossanne, juttelen mielelläni lisää.
Miia Tanskanen miia@mindis.fi p. 045 131 0910
Ajatuksia inhimillisestä tehokkuudesta
Kaipaatko oppimisen tueksi tuoreita ihmislähtöisen kehittämisen ja aivoystävällisen johtamisen näkökulmia ja käytännön vinkkejä?
