Inhimillisesti älykäs liiketoiminta yhdistää ihmisosaamisen ja tuotannollistaloudellisen osaamisen. Liiketoiminnassa korostuvat inhimilliset arvot, tunneälykäs ja empaattinen johtaminen, työntekijöiden hyvinvointiin sitoutuminen, asiakaslähtöinen strategia sekä avoin ja läpinäkyvä viestintä. Liiketoiminnan johtaminen ja ihmisten johtaminen eivät ole toistensa vastinpari. Ne täydentävät toisiaan ja paras mahdollinen tulos syntyy, kun niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Inhimillisesti älykäs liiketoiminta edellyttää sekä bisnesälyä että tunneälyä.
Organisaation ihmiskäsitys keskiössä
Inhimillisesti älykäs liiketoiminta tunnistaa ja tunnustaa ihmisissä olevan potentiaalin ja oppimiskyvykkyyden. Se edellyttää organisaatiolta ja ylimmältä johdolta ihmiskäsitystä, jonka mukaan ihmiset ovat oppimiskykyisiä, sisäisesti motivoituneita ja haluavat olla hyödyksi toisilleen. Lähtökohtaisesti organisaatiossa siis uskotaan ihmisen kykyyn toimia itseohjautuvasti, tehdä fiksuja päätöksiä ja oppia tarvittaessa uusia asioita.
Yhdessä ratkotaan kiperiäkin ongelmia
Ihmislähtöisyyden on oltava tärkeä osa organisaatiokulttuuria, jotta liiketoimintaa voidaan kutsua inhimillisesti älykkääksi. Ihmislähtöisyydellä rakennetaan liiketoiminta- ja työympäristöjä, joissa asiakaskeskeisyys on tärkeää, ja työntekijät pääsevät hyödyntämään vahvuuksiaan sekä osallistumaan aktiivisesti itseään, työtään, yritystä ja asiakkaita koskevaan kehittämiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhtenä tavoitteena on lisätä ajattelukapasiteettia, jolla ratkoa yhdessä kiperiäkin ongelmia. Parhaimmillaan yrityksen johto ja johtoryhmä osallistavat ihmisiä monipuolisesti niin arjen operatiivisiin haasteisiin kuin tulevan suunnan määrittämiseen, kilpailuetujen tutkimiseen sekä strategia- ja arvotyöhön.
“Inhimillisesti älykästä liiketoimintaa johdetaan aktiivisella ja empaattisella otteella, joka huomioi sekä yrityksen taloudelliset tavoitteet että ihmisten tarpeet, odotukset ja arvot.”
Aivonäkökulma lisää oppimista ja luovuutta
Ihmisten osaamisen hyödyntäminen, oppiminen, ajattelu ja luovuus mahdollistuvat, kun ymmärrämme paremmin aivojen toimintaa. Ne eivät toimi kuin tietokone, eikä tehokkuus lisäänny tahtia kiristämällä. Ihmisen ajattelu toimii parhaimmilla silloin, kun hänellä on riittävästi aika ajatella, hän kokee olevansa arvokas osa ryhmää ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Ympäristön tulee olla riittävän turvallinen uusille ideoille ja kokeiluille. Merkityksellisyyden kokemusta ei pääse syntymään, jos työntekijä vain suorittaa työtään, eikä ymmärrä, miten se vaikuttaa isompaan kokonaisuuteen. Tehokkuuden näkökulmasta tässä tapauksessa merkittävä osa ajattelukapasiteetista jää hyödyntämättä. Tärkeää onkin pohtia, johdetaanko yrityksissä numeroita vai ihmisiä – vai näiden yhdistelmää. Onko työntekijä yritykselle helposti korvattava resurssi vai tärkeä voimavara, josta pidetään huolta?
Innovaatiot edellyttävät pelotonta ajattelua
Lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät parhaimpaansa, kun heihin luotetaan ja heitä arvostetaan. Meistä jokainen haluaa olla luottamuksen ja arvostuksen arvoinen. Luottamuksen ja arvostuksen kulttuurissa uskalletaan kokeilla ja tehdä asioita eri tavoin kuin aina ennen on tehty. Radikaalit innovaatiot edellyttävät pelotonta ajattelua. Rohkea ajattelu mahdollistuu inhimillisesti älykkäässä bisneksessä, jossa ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä, olevansa osaavia ja aidosti arvostettuja sellaisina kuin ovat. Tämä puolestaan synnyttää kasvun kulttuuria ja kannattavampaa liiketoimintaa.
Miia Tanskanen
